Kulttuurien silta rakentuu kommunikaatiolla

 

Aasialaiset ovat jo pitkään vaikuttaneet klassisen musiikin kärjessä, mutta miten he kulttuurisen kanssakäymisen ja vaikutteiden vaihdon kokevat? Kolme Suomessa asuvaa aasialaistaustaista muusikkoa vastaa.

 

Aasialaiset muusikot voittavat orkesterien koesoittoja ja musiikkikilpailuja ympäri maailmaa, ja muutos on nähty selvästi myös suomalaisissa orkestereissa. Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus niissä on suurin Suomen taidelaitoksista. Orkesterien rekrytointi toteutuu kansainvälisiä kanavia käyttäen, ja töihin haetaan koesoitolla, joista vähintään ensimmäinen kierros soitetaan sermin takana. Tällöin testataan ainoastaan soittotaitoa, ja kansallisuudella ja paikallisen kielen osaamisella ei pitäisi olla merkitystä.

Todellisuus ei varmaankaan ole ihan näin tasa-arvoinen, sillä muusikot valitsevat itse kollegansa, ja tärkeä kriteeri siinä on yhteen sopeutuminen. Vaikka kyse olisi soinnista ja soittotavasta, olisi ihme, ellei persoonakin vaikuttaisi. Suomessa valintaa on helpottanut se, että tarpeeksi tasokkaita kotimaisia hakijoita ei ole ollut, ainakaan puhaltimissa. Näin parhaan on helppo antaa voittaa. Ulkomaisten muusikoiden taholta ei ole kuultu suurempaa valittamista myöskään työilmapiiristä – olihan heidän valintansa kollegoiden tahto.

Vähän erilainen kuva välittyy kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen tutkimuksesta, jonka se toteutti vuosina 2017–20. Se koski ulkomaalaissyntyisten ammattilaisten asemaa suomalaisella kulttuurikentällä. Taidelaitokset suhtautuivat periaatteessa myönteisesti kulttuuriseen moninaisuuteen mutta eivät aina ole valmiita sen vaatimiin toimenpiteisiin. Ulkomaiset alan ammattilaiset kokivat, että heidän osaamistaan ja koulutustaan ei aina arvosteta. Vajavainen suomen kielen taito asettaa esteitä työn saannille ja siinä etenemiselle, ja myös syrjiviä käytäntöjä, epäasiallista käytöstä ja rasismiakin ilmenee.

Rondo aloittaa juttusarjan monikulttuurisuudesta Suomen musiikkielämässä. Seuraavissa lehdissä tartumme tarkemmin Cuporen tutkimuksen teemoihin. Ensiksi kuitenkin otamme vauhtia yleisemmillä näkökulmilla. Kolme Suomessa asuvaa ja työskentelevää aasialaista muusikkoa kertoo suhteestaan kulttuurien kohtaamiseen ja identiteettiin.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi

Harri Kuusisaari