Tehdään Egyptistä jälleen suuri

Farao Akhnatenin poikkeuksellinen hallituskausi järisytti koko yhteiskuntaa. Myös taide koki suuren vapautumisen ja jopa hallitsijaa uskallettiin kuvata inhimillisenä olentona. Tämä Kairon Egyptiläisessä museossa oleva patsas on siitä hyvä esimerkki.

 

Ooppe Skaalan ja Opera Boxin suurtuotanto Philip Glassin Akhnatenista on siirretty koronarajoitusten vuoksi syyskuulle. Uudet esityspäivät Aleksanterin teatterissa ovat 24.–26.9. Muinaiseen Egyptiin sijoittuva teos on ajankohtainen paitsi musiikiltaan niin myös sanomaltaan, onhan siinä kyse poliittis-uskonnollisesta idealismista ja vanhoillisten vallankaappauksesta, kirjoittaa Glass-tutkija John Richardson.

 

Akhnaten on jäänyt Philip Glassin tuotannossa Einstein on the Beachin ja uudempien oopperoiden varjoon. Niitä ovat Walt Disneyn elämää käsittelevä The Perfect American tai Amerikan löytöretkiä ja sci-fi fantasioita kuvaileva The Voyage. Nyt egyptiläisooppera on kuitenkin noussut uudelleen esiin. Näkyvin tuotanto oli Lontoossa, Los Angelesissa ja New Yorkissa kiertänyt, Phelim McDermottin ohjaama ja kriitikkojen ylistämä produktio.

Akhnaten vaikuttaa kuitenkin hyvinkin ajankohtaiselta juuri tällä hetkellä useista eri syistä. Siinä nousevat esille progressiivinen sukupuolipolitiikka ja poliittis-uskonnollinen idealismi. Oopperassa tapahtuu kaksi vallankumousta. Ensimmäinen niistä on faaraon johtama pyrkimys uudistaa egyptiläistä yhteiskuntaa ja uskontoa; toinen on vanhoillisten onnistunut vallankaappaus, jonka tunnuslause olisi hyvin voinut olla ”tehdään Egyptistä jälleen suuri”.

Haluatko lukea koko artikkelin? Lisää lukuoikeuksiasi