Mediasakset 06 2020

 

Tämä on aihepiiri, mistä pitää edelleen puhua. Paljon on väitelty siitä, tarvitaanko naiskiintiöitä. Miksei koskaan puhuta niistä todellisista mieskiintiöistä, jotka ovat olleet käytössä satoja vuosia? Olisiko joku Karajan tai Gergijev tehnyt sellaisen uran, jos he eivät olisi miehiä?”

Kapellimestariopinnot Tukholmassa aloittava viulisti Maria Itkonen Aamulehdessä 5.5.2020.

 

Kadun yhä, että kuuntelin musiikinopettajaa, joka sanoi, että naisista ei tule kitaristeja.”

Kirjailija Katja Kettu Apu-lehdessä 19/2020.

 

Kun olin lapsi, vietin aikani pianon ääressä. Oli maagista, miten pianosta löytyi kaikki samat laulut kuin radiosta. Löysin myös laulut, joita en ollut koskaan kuullut. Rakastin niitä. Kymmenvuotiaana sain elämäni mahdollisuuden. Musiikkiopiston tähtiopettaja, kansainvälisillä lavoilla ansioitunut itäeurooppalainen pianisti, halusi minut oppilaakseen. En muista, miten seksuaalinen ahdistelu alkoi. Rajani olivat vaivihkaa hämärtyneet, sitten rikkoutuneet. Ajattelin suostuneeni vaihtokauppaan, jossa opettaja sai tehdä minulle mitä halusi, ja minä sain oppia soittamaan.”

Irene-artistinimellä esiintyvä Jutta Ruonansuu Trendissä 4/2020.

 

Kukin voi ottaa musiikkia vastaan omalla tavallaan, visuaalisesti, älyllisesti, tunteella, henkisesti, laulaen mukana tai matkaten maailmankaikkeudessa. Joku saa ilon, toinen lohtua, kolmas voimaa. Neljäs viihtyy muuten vaan. Ja viiden ajattelee, että tulipahan tuokin nähtyä.”

Huilutaiteilija ja elämänmuutosvalmentaja Ulla Suokko Voi hyvin -lehdessä 4/2020.

 

Kolme kuukautta sitten en ajatellut, että on ylellistä kahvitella isovanhemmilla, poiketa kirjastossa, käydä sushibuffetissa tai harrastaa kuorolaulua.”

Toimittaja Marianne Rautanen Tätä mietin -palstalla Me Naisissa

 

Olen lähtenyt konserteista raivosta kiehuen: miksi helvetissä kaikesta pitää tehdä niin vaikeaa? Miksi maksoin tästä mitään? Miksi pitää tarpeettomasti monimutkaistaa kaikki, mitä se antaa kenellekään? Mitä helvetin järkeä tässä oli? Ja kun seuraavan päivän kritiikissä kyseinen teos ylistetään aikamme merkkiteokseksi, sitä miettii, onko itse hullu vai ketä nämä kaikki muut palvovat.”

Musiikkitoimittaja Anne Teikari Ylen Kulttuuricocktailin esseessään 8.5.2020.

 

Tässä kohti on oiva mahdollisuus kuunnella myös itsestä vierailta tuntuvia radiokanavia. Voit vaikkapa elvyyttää Suomi-iskelmää tai vaikuttaa intellektuellilta klassisen musiikin parissa, sillä sosiaalinen paine tietyntyyppistä musiikkimieltymystä kohtaan ei rauhallisen aamuyön tuntina päde. Muista kuitenkin pysyä hillittynä, ethän halua herättää muita.”

Elias Tuominen jakaa varusmiehille vinkkejä yöpäivystysvuorojen ajankuluksi Ruotuväki-lehden kolumnissaan 24.4.2020.

 

Käyttäytymistutkimuksessa selvitetään reagoivatko lepakot kuullessaan pedon, tässä tapauksessa lehtopöllön, ääntelyä. Lepakoiden kaikuluotausta äänitetään päiväpiilojen edustalla kesäkuun ja heinäkuun toisella viikolla seitsemän päivän ajan iltaisin ja öisin. Äänityksen yhteydessä lepakoille soitetaan sekä uhkaavaa pöllön ääntelyä että neutraalia klassista musiikkia.”

Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen museon lepakkoja tutkiva ryhmä pyytää yleisön apua lepakkotutkimukseensa. Turun Sanomat 22.4.2020.

 

Soitin entisessä elämässäni lähes kymmenen vuotta viulua. Ammattimuusikoita katsoessani pohdin välillä, mitä olisi tapahtunut, jos en olisi sulkenut viulukotelon kantta ja lähtenyt muille teille. No, harjoitusinnostukseni puutteesta päätellen tuskin olisin ainakaan ykkösviulistina Metropolitan-oopperan orkesterissa.”

Laura Kuivalahti Aitiopaikka-blogissaan Maaseudun tulevaisuudessa 28.4.2020.