Musica nova Helsinki tutkii äänen arkkitehtuuria

Vuoden 2019 Musica novan Violences-esitys Kansallisoopperassa. © Maarit Kytöharju / Musica nova Helsinki

Joka toinen talvi järjestettävä Musica nova Helsinki -nykymusiikkifestivaali käynnistyy huomenna ja jatkuu helmikuun 10. päivään saakka. Tämän vuoden festivaali järjestetään vallitsevan koronaviruspandemiatilanteen vuoksi pääosin verkkolähetyksinä Yleisradion sekä Taideyliopiston ja osallistuvien orkesterien verkkoalustoilla.

Vuoden 2021 Musica novan teema Polytopia (kreik. “monipaikkaisuus”) on sidoksissa arkkitehtuuriin, joka on läsnä teemassa usealla tavalla: nuoret arkkitehdit ja säveltäjät ovat tehneet yhteistyönä ääni- ja tilainstallaatiot Punavuoreen ja Keskuspuistoon, taiteellisena suunnitteluvieraana on toiminut arkkitehti Tuomas Toivonen ja teemasäveltäjänä on toiselta ammatiltaan arkkitehtina toiminut Iannis Xenakis (1922–2001), jonka musiikkia pystyy kuulemaan orkesterikonserttien ohella Kulttuurisaunalla Hakaniemessä.

Tämän vuoden residenssisäveltäjät ovat Lisa Streich, jonka sävellyksistä kuullaan mm. Augenlieder ja Mantel, sekä Simon Steen-Andersen, jolta kuullaan mm. Black Box Music sekä keskustakirjasto Oodissa kantaesitys Run Time Error. Lisäksi kahden konsertin fokussäveltäjänä on australialainen Liza Lim, jonka musiikkia esittävät Taideyliopiston Sibelius-Akatemian NYKY Ensemble sekä Zagros Ensemble. RSO kantaesittää Roope Mäenpään sekä Maija Hynnisen teokset, Tapiola Sinfonietta Sami Klemolan konserton hammond-uruille ja orkesterille, ja Suomalainen barokkiorkesteri Olli Virtaperkon uuden teoksen. Festivaalin esittäjäosapuolina ovat myös kamariorkesteri Avanti!, Hietsu Is Happening, Helsingin kamarikuoro, Helsingin kaupunginorkesteri, defunensemble sekä Kokonainen/Musequal-festivaali, jonka sävellyskilpailu ratkeaa osana Musica novaa.

Musica novan taiteellisena johtajana toimii kapellimestari André de Ridder.

Santeri Kaipiaisella on freelance-kirjoittajana sidos myös Musica nova Helsinkiin.